Mistä on tulevaisuuden yhteisöviestijät tehty?

Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, voidaan sanoa että heikkoja signaaleja on aina löydettävissä sen suunnasta jo etukäteen. Yhteisöviestinnän oppiaineen sijoittuminen vuoden 2017 alusta Jyväskylän yliopistossa kauppakorkeakouluun on ratkaisu, jolla tavoitellaan parhaan mahdollisen ympäristön tarjoamista yhteisöviestijöille, joiden tavoitteena on nousta organisaatioidensa viestintäjohtajiksi tai alan johtaviksi konsulteiksi.

Muutosta ihmettelevien iloksi valotan seuraavaksi muutamia signaaleja, joita pidän merkittävinä voimina muutoksen takana.

1) Todellinen vaikuttaminen tapahtuu organisaatioiden johtoryhmissä, sanoo vanha yhteisöviestinnän viisaus. Johtoryhmäläisten perusedellytys on ymmärtää liiketoimintalogiikkaa ja ympäröivää maailmaa. Johtoryhmät myös tarvitsevat viestinnän osaamista uudella tavalla aineettomien tekijöiden maailmassa, jossa organisaation maine ja sidosryhmien luottamus yhä enemmän ohjaavat toimintaa. Viestinnän ammattilaisten ja tutkijoiden Euroopanlaajuinen järjestö Euprera pitää teemaa niin tärkeänä, että omisti vuoden 2015 konferenssinsa teemalle ”miten tärkeää bisnesosaaminen on yhteisöviestijöille” (katso linkki: http://www.euprera.org/?p=125 )

2) Uusi digitaalinen ympäristö organisaatioissa vaatii yhteistyötä yhä enemmän johtamisen, markkinoinnin, IT:n ja HR:n välillä. Näitä linkkejä voi luoda vain ymmärtämällä sitä logiikkaa ja teoriaa, joka näiden alojen ajattelua ohjaa. Myös Viestinnän ammattilaisten järjestön ProComin uusi strategia painottaa yhteistyötä yli ammattirajojen. Erityisesti organisaatioiden sidosryhmien kokemasta aitoudesta on nousemassa sisältöjen aikakaudella viestinnän keskeinen vastuualue, kuten maailman top 500 Brändin viestintäjohtajien invitation-only Arthur W. Page Society ennusti jo vuosia sitten raportissaan The Authentic Enterprise. (Katso linkki: http://www.awpagesociety.com/images/uploads/2007AuthenticEnterprise.pdf) Seuran jäsenenä tiedän myös jo osin mitä kesällä 2016 ilmestyvä ”Future of the CCO” (Chief Communication Officer) raportti pitää sisällään, ja yksi nousevista trendeistä on juuri viestinnän ja markkinoinnin rajoja ylittävä yhteistyö diginatiivien aikakaudella. Muita nousevia teemoja ovat haastavien sidosryhmien ymmärtäminen ja käyttäytymistaloustieteiden merkitys, kuten myös big datan haltuunotto.

3) Digitaalisessa tulevaisuudessa viestinnän arvo riippuu sen todistetusta vaikutuksesta, eli sen mitattavuudesta. ProComin ja STT Viestintäpalveluiden uuden 2016 raportin mukaan kuitenkin viestintää mitataan Suomessa vielä liian vähän ja epäsystemaattisesti, osin johtuen siitä, etteivät viestijät osaa linkittää viestinnän mittareita muihin kilpailukyvyn ja menestyksen mittareihin organisaatioissaan. (Katso linkki : http://procom.fi/tutkimus-harva-organisaatio-mittaa-viestintansa-vaikuttavuutta/ tai lataa koko raportti täältä: http://blogi.viestintapalvelut.fi/tutkimus-viestinnan-vaikuttavuus-jaa-liian-vahalle-mittaukselle ) Yhteisöviestijöiden tulee siis hallita muiden liiketoiminnan osa-alojen mittarit voidakseen todistaa viestinnän vaikuttavuus tulevaisuudessa.

Jokainen muutos sisältää aina jotain hyvää ja jotain huonoa. Siinä missä linkki kaupalliseen osaamiseen ja organisaatiotutkimukseen nyt vahvistuu, opetusyhteistyö humanistiseen ympäristöön jäävien viestintätieteiden kanssa jatkuu erilaisena. Siinä missä nyt tiedetään suunta ja uusi tiedekunta, ei vielä tiedetä tarkasti mitä vaiheita siirtymäprosessi tuo tullessaan tämän vuoden aikana.

Tulevaisuuden yhteisöviestijät ovat kuitenkin muutoksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät suhteiden säilymisen merkityksen eri sidosryhmiin erityisesti kriisin ja muutosprosessien aikana. Muutoksien aikoina tarvitaan tukiyhteisöjä, jotka auttavat ymmärtämään muutosta. Imagon rooli ainejärjestönä on keskeisen tärkeä juuri tällaisissa tilanteissa, ja odotankin innolla voivani työstää kanssanne tätä muutosta. Opiskelijoiden tarpeet ja toiveet ovat yhteisöviestinnän henkilökunnalle todella tärkeitä.

Kirjoittaja

Vilma Luoma-aho Vilma on yhteisöviestinnän oppiaineen professori, ja Imagon ainaisjäsen ja excuvastaava vuosimallia 1998. Päivisin hän jalostaa yhteisöviestinnän opiskelijoita tieteelliseen ajatteluun ja kirjoittaa parhaillaan kahta oppikirjaa aineettomista pääomista ja julkissektorin viestinnästä. Iltaisin hän toimii catering, cleaning ja events managerina kotonaan kahdelle vaativalle diginatiiville.