Lakaise myös maton alta

Seuraava sitaatti on peräisin japanilaisesta menestysteoksesta, jota on käännetty yli 40 kielelle ja myyty yli 6,5 miljoonaa kappaletta.

“Käydessämme rehellisesti läpi tavoitteitamme ne virittävät meissä monenlaisia tunteita. Ja nuo tunteet ovat aitoja. Juuri ne antavat meille tarmon elää. Usko, mitä sydämesi vastaa, kun kysyt “Tuottaako tämä iloa?” Jos toimit intuitiosi pohjalta, huomaat kuinka hämmästyttävästi asiat alkavat elämässäsi kytkeytyä toisiinsa ja miten suuria muutoksia siitä seuraa. Ihan kuin taikasauva olisi sipaissut elämääsi. Tavoitteiden järjestäminen on taikaa, jolla luodaan vireä, onnellinen elämä”.

Nyt täytyy tunnustaa, että johdatin teitä hieman harhaan. Tekstinpätkä on järjestelyasiantuntija Marie Kondon esikoisteoksesta KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika (2015, 137), mutta yllä lukemassanne versiossa on korvattu sana tavara sanalla tavoite.

Syy, miksi sain kodin siivouskirjan kuulostamaan autenttiselta elämäntaito-oppaalta kertoo jotain ajastamme. Mielen KonMari. Haluamme, että tunteemme olisivat yhtä tehokkaasti järjestettävissä. Haluamme lukea oppaan, viikata vitkastelun ja mytätä murehtimisen jätesäkkiin. Tämän jälkeen vain kärrätään kasa UFF-kierrätyslaatikkoon, jotta pääsemme viimein toteuttamaan suurta unelmaamme.

Ajatus, joka täällä todellisuudessa pitäisi hävittää, on se luulo, että voimme yksinkertaisella kahden vinkin taktiikalla päästää irti ylipäätään mistään. Varsinkaan sellaisesta jota pidämme tärkeänä. Mieli ei toimi siten. Tunteiden hallinta ei tarkoita mielen käskyttämistä ja kontrollin saavuttamista, vaan “tunteiden kokemista, hyväksymistä ja ilmaisemista siten, että itsellä ja ympärillä olevilla ihmisillä on hyvä olla” (Mielenterveystalo 2016).

Monesti yhteiskunnan meno vertautuu kehityksen luotijunaksi, jonka veturina me nuoret koulutetut osaajat olemme. Tällöin pelko siitä, että jokin osuu visiiriimme on varsin ymmärrettävä; joutuisimme hidastamaan vauhtia pyyhkiäksemme sen liiskaantuneen mehiläisen, pölyn, parisuhteen päättymisen tai graduahdistuksen pois.

Mutta mitä – silloinhan jäisin jälkeen tai vielä pahempaa, tipahtaisin kokonaan kyydistä! Parempi siis jatkaa nämä skeidat naamalla. Tai no ummistetaanpa silmät jos se auttaisi.

Segwayn kehittäjä Dean Kame työskentelee tällä hetkellä sen eteen, että puhdas juomavesi puolittaisi sairaalan vuodepaikkojen määrän. Hän tiivistää elämänfilosofiaansa dokumentissa Slingshot:

“Syntymääni edeltää pitkä aikajana. Ja suhteellisen lyhyen ajan kuluttua, jättäen pisteen janalle, olen poissa. Ja siitä jatkuu tulevaisuus kaukaisuuteen. Minulla ei ole osaa siihenkään. Kun elän tätä hyvin lyhyttä pätkää lähes loputtomasta janasta, kun pystyn näkemään maailman, ymmärtämään ja tekemään asioita, en ajatellut hukata siitä hetkeäkään”.

Kun havahtuu elämän ainutkertaisuuteen, tulee vimma ottaa ajastaan kaikki irti, maksimoida hyöty. Mutta kuten Maaret Kallio kirjoitti osuvasti viime viikolla, täydellinen elämä voi uuvuttaa ihmisen (HS 1.2.2017).

Emme voi tietoisesti valita niitä elämänkohtaloita ja tunteita, jotka saamme osaksemme. On niitä, jotka vilahtavat ohi nopeasti, ja niitä jotka viipyvät luonamme pidempään. Onneksi tunteiden käsittelemisessä oppii iän myötä ja kantapään kautta paremmaksi. Ja tietoinen harjoitteleminenkin auttaa – uskon ehdottomasti vaikkapa mindfulnessiin.

Mutta en usko siihen konmarimaiseen oppiin, että kun järjestät tunteesi kunnolla kerran, ne noudattavat valitsemiasi paikkoja ikuisesti. Kun olet löytänyt itsesi, et enää ikinä katsoisi itseäsi arvostelevasti peilistä. Tai kun olet saanut sen unelmiesi viestintäjohtajan paikan, et tuntisi koskaan olevasi väärällä alalla.

Tunteet eli emootiot tuottavat ihmiselle elintärkeää tietoa, niiden kautta havaitsemme vaaran ja aistimme rakkauden. Ne auttavat meitä tulkitsemaan tilanteita nopeasti, automaation tasolla. Tunteiden kuuluukin liikkua laidalta toiselle, jotta me ihmiset pystyisimme sopeutumaan mitä erilaisempiin tilanteisiin. Jos suitsimme tunteemme täysin, jähmetymme pystyyn kuin suolapatsaat. Meistä tulee yhtä puolustuskyvyttömiä kuin mainekriisin kohdanneesta pk-yrityksestä, jolla ei ole sosiaalisen median tilejä.

En tietenkään ole sitä mieltä, että ainoastaan tunteitaan kuuntelemalla elämä pysyy tasapainossa. Tarvitaan myös itsehillintää, joka auttaa meitä erottamaan mielihalun impulssit todellisista tarpeista. Täten pystymme sitoutumaan pitkäaikaisiin tavoitteisiin, kuten opiskeluun. Pointtini on se, ettei tunteiden käsittelemistä kannata ikuisuuksiin asti lykätä. Lopulta se tapahtuu oman hyvinvoinnin kustannuksella. Sillä jos ei “näe tunteiden syitä ja seurauksia, jää helposti niiden armoille” (Suomen Mielenterveysseura 2017).

Mikä sitten auttaa, kun keskittyminen alkaa kadota tunnepuuskiin?

Itse koen, että ihminen tarvitsee sosiaalista vuorovaikutusta ajatellakseen tunteidensa keskellä järkevästi. Tiedätte sen autuuden, joka tulee sen jälkeen kun avautunut vaikeasta tilanteesta läheiselle ystävälle. Tai sen helpotuksen, kun tunnet ettet ole tehnyt koulutöitä tarpeeksi tunnollisesti ja läheinen tsemppaa, että hyvinhän sä oot nää asiat hoitanut. Harvemmin näitä fiiliksiä tulee yksin pohtiessa, oikeastaan päinvastoin.

Amanuenssi Sari Mäkikangas on ollut meille yhteisöviestijöille monesti se henkilö, jonka luokse on voinut mennä ison tai pienen huolen kanssa, ja jo hetken juttutuokion jälkeen on alkanut tuntua, että kaikki taitaa järjestyä mitä parhain päin.
“Toivon, että opintojen ohjauksella on se matalan kynnyksen rooli”, kertoili Sari Sykkeen kahvilassa pari viikkoa takaperin.

Muita yliopiston tarjoamia palveluita opiskelijoille:

Hyvis-hyvinvointineuvojat:
KiVi-laitoksella: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/kivi/opiskelu/opintojen-ohjaus-ja-tuki/hyvis
Kauppakorkeakoulussa: https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/opintojen-tueksi/how-to/hyvis
Voit ottaa yhteyttä sopivaksi kokemaasi henkilöön tämänhetkisestä tiedekunnasta riippumatta.

Opiskelijan Kompassi: verkkopohjainen hyvinvointiohjelma. Tarjolla myös ohjatusti oman hyvinvointivalmentajan tuella kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin. Seuraava tuettu Opiskelijan Kompassi alkaa keväällä 2017, lisätietoa täältä.

Oppilaitospappi Minna Korhonen http://www.parikalaa.net/oppilaitospappi/

Tekstissä käytetyt lähteet:

Kallio, Maaret 1.2.2017. Täydellinen elämä voi uuvuttaa ihmisen – on tärkeää osata tehdä myös sinne päin. Saatavana: http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000005069240.html.

Kondo, Marie 2015. KonMari. Siivouksen elämänmullistava taika. Bazar Kustannus: Helsinki.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2016. Mielenterveystalo -sivuston artikkeli “Tunteet haltuun”. Saatavana: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/mielenterveyden_vahvista minen/Pages/tunteet_haltuun.aspx.

Suomen Mielenterveysseura 2017. Artikkeli “Tunnetaitojen perusteet”. Saatavana:
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunnetaidot/tunnetaitojen-perusteet.

Wikipedia 2017. Marie Kondo -artikkeli. Saatavana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Kond%C5%8D

Dean Kamenista kertova elokuva SlingShot (2014) saatavilla Netflixistä.

Kirjoittaja

Heidi Myllymäki Heidi on savolaistaustainen yvi, joka ei osaa peitellä innostustaan. Tästä syystä voit tormätä häneen yhtä hyvin benjihyppytornissa kuin lavatansseissa. Kun näet Heidin soittavan, peru suunnitelmasi seuraavan 45 minuutin ajalta. Sosiaalipoliittinen vastaava eli sopo edistää Imagon hallituksen kanssa opiskelijoiden tasa-arvoon ja hyvinvointiin liittyviä asioita.