Julkaistu: joulukuu 08, 2014 | Hyatt Al-Shammari

Miten kävi kun maailmanmatkaaja lähti maailmalle

Voisin sanoa, että vaihtoon lähteminen oli aina itselleni itsestäänselvyys. Ajoitukseksi olin kaavaillut 4. vuoden syksyä, jolloin on hyvä hetki hengähtää kandi- ja maisterivaiheiden välillä. Suunnitelmista huolimatta hakeminen Jyväskylän yliopiston kahdenvälisiin kohteisiin tapahtui osittain sattumalta, koska olin harkinnut vaihtoa Yhdysvaltoihin mutten kuvitellut sen oikeasti koskaan onnistuvan. Vajaa viikko ennen hakuajan päättymistä päätin kokeilla, tutustuin hakukohteisiin, rajasin parhaat valinnat joista kokosin perustelut kysymyksiin, kuten miksi juuri minä, miten hyödyn ja mitä opiskelisin. Lopputuloksena elokuun 23. päivänä, tasan kymmenen vuotta Suomeen muutostani, olin nousemassa koneeseen, joka veisi minut viettämään vaihtolukukautta University of Wisconsin-Whitewateriin.

Lähtiessäni minulla oli jopa ylimielinen asenne uutta ympäristöäni kohtaan. Hakuprosessin aikana täytetyt paperit, viisumin hankinta, jopa ensimmäisestä omasta kodista poismuutto eivät tuntuneet missään, koska janosin ulkomaille lähtöä. Koin, että olen valmis näkemään jotain uutta, koska rehellisesti sanottuna olin tylsistynyt Suomeen. Muistan, kuinka ajattelin ettei alkuorientaatiossa käsitelty kulttuurishokki päde minuun, koska ”olin kokenut sen jo aikoja sitten Suomeen muuton kanssa.”

Sopeutuminen Yhdysvaltoihin sujui odotetusti (vaikka mm. drive thru- pankit, jenkkien tyylitaju ja annoskoot edelleen yllättävät). Sopeutumisen sujuvuudesta huolimatta en ollut millään tavalla valmistautunut, kuinka paljon vaihtokokemus vaatisi henkisesti. On ollut päiviä kun kaikki on niin mahtavaa etten koskaan halua takaisin Suomeen, ja on myös ollut päiviä että harkitsin vierailua kotiin Helsinkiin ihan vain viikonlopuksi. En tiedä onko tässä käynyt irtautuminen Suomesta, vai olenko vain kasvanut enemmän ja oppinut elämään paremmin. Siitä huolimatta UW-Whitewaterissa olen työläiden kurssien myötä innostunut entistä enemmän opinnoista, oppinut elämään hetkessä ja nauramaan enemmän sekä yllättäen lähentynyt arabialaisten juurieni kanssa (joita ennen osittain häpesin).

Vaihtoani on enää jäljellä kuukauden päivät, ja paluu Suomeen on samanaikaisesti niin ihanaa kuin kauheaa. Haluan tulla takaisin Suomeen, koska on kova koti-ikävä mutta samalla en halua tulla takaisin Suomeen. Kokemus on vahvistanut entistä enemmän tunteitani siitä, että kuulun jonnekin päin maailmaa, mutten tiedä vielä minne. Aika näyttää minne lopulta kuulun, mutta seuraava seikkailuni on yveillä Jyväskylässä maisteriopintojen parissa.

PS. Vaihtoajan kuulumisia löytyy myös Hyattin vaihtoblogista: www.somewherewhitewater.blogspot.fi

Kirjoittaja

Hyatt Al-Shammari Varapuheenjohtaja avustaa puheenjohtajaa kaikissa tehtävissä ja vastaa opiskelijarekrytoinnista sekä oppiaineen esittelystä. Kansainvälisen taustan omaava neljännen vuoden yvi Hyatt on aina hymy huulessa. Mestariorganisoija, joka innostuu helposti ja nauttii elämästä veikeällä asenteella. Motto: "Life is better when you're laughing."