Kihelmöivää juhlatunnelmaa Imagon 17-vuotissyntymäpäivillä

Toisinaan ystävieni iltapukukuvia Facebookista kaiholla selailleena olin ilahtunut siitä, että ensimmäinen yliopistovuosi Jyväskylässä toi tullessaan mahdollisuuden osallistua arvokkaille akateemisille syntymäpäiväjuhlille. Tuntui luksukselta saada pukea opiskelijatapahtumien täyttämässä arjessa kerran vuodessa jotakin muuta kuin haalari päälleen, vaikka se kieltämättä hieno opiskelijaunivormu onkin. Suorastaan kihelmöivä juhlatunnelma huipentui maaliskuiseen lauantai-iltaan, kun joukko yhteisöviestijöitä, heidän seuralaisiaan ja muuta juhlaväkeä kokoontui yhteen viettämään iltaa Imago ry:n 17. vuosijuhlan merkeissä.

Tuomiojärven rannalla sijaitsevassa ravintola Priimuksessa oli aistittavissa vähintäänkin Oscar-gaalan veroista tunnelmaa, kun juhlavieraat saapuivat paikalle täyttäen aulan kutkuttavalla odotuksella. Daamit sädehtivät kilpaa ihastuttavissa mekoissaan, ja kukapa ei ilahtuisi komeista miehistä tummissa puvuissa. Valokuvaajan pystytettyä kuvauskalustonsa ehtivät nopeimmat jo käydä otattamassa itsestään ja seurueestaan kuvia, joista iltaa tulevina vuosina haikeudella muisteltaisiin. Vähitellen ruokailusalista alkoi kuulua iloisen kuplivaa puheensorinaa, kun juhlaväki lipui salin puolelle tutkimaan plaseerausta ja odottamaan tilaisuuden alkua. Me avecittomat ystäväporukalla tulleetkin löysimme mainiot paikat juhlapöydistä, ja pian oli aika nostaa alkumalja huulille.

Juhlallisuudet avasi Imago ry:n puheenjohtaja Pinja Sanaslahti tervetuliaispuheellaan. Seurasi pikakurkistus ainejärjestön menneisyyteen laitoksen muuttosiivouksen yhteydessä löytyneiden järjestöasiakirjojen innoittamana. Vuosien takaisista toimintakertomuksista paljastui, minkälaisella asiantuntevalla ja intohimoisella otteella ainejärjestöämme on luotsattu eteenpäin jo ennen kuin se sai nykyisen nimensä. Yhteisöviestinnän ainejärjestö Comix ry perustettiin vuonna 1997, ja vuonna 2008 sen nimeksi vaihdettiin Imago ry. Imago porskuttaa edelleen vauhdilla eteenpäin edeltäjänsä viitoittamalla tiellä.

5vilma

Herkullisen alkupalan jälkeen vuorossa oli tuoreen yhteisöviestinnän professorin, Vilma Luoma-Ahon, puhe. Nelivuotias pellavapää Leo ja hänen allosaurus-lelunsa värittivät puhetta spontaaneilla tanssikuvioilla ja tökkimällä puhujaa määrätietoisesti – ensimmäinen malja nostettiinkin yllätyksille ja yllätystilanteissa tärkeälle viestinnän särkymättömyydelle. Koska verkostoituminen on tärkeää nyt ja aina, muistutti Vilma meitä myös ainejärjestörajat ylittävästä ystävyydestä ja uteliaisuudesta. Toinen malja nostettiin siis muiden ainejärjestöjen kunniaksi. Kolmannen ja viimeisen maljan professorimme kehotti nostamaan sille, että opiskelemme yliopiston trendikkäintä oppiainetta (tässä kohtaa melkein teki mieli taputtaa itseään olalle hyvästä pääainevalinnasta). Näillä eväillä Vilma varusti meidät iltaan ja ennen kaikkea tulevaisuuden tuomien haasteiden kohtaamiseen.

Nautittuamme pääruoan arvovaltainen raati julisti kuvakisan voittajan. Parhaiten vuosijuhlille valmistautumisen oli onnistunut vangitsemaan Karoliina Hiltunen kuvallaan viime tippaan jääneestä juhlamekon ompeluhetkestä. Ohjelman edetessä juhlaväkeä viihdytti taidokkaasti toisen vuoden yhteisöviestijä Laura Kääpä esittämällä tunnelmaan sopivia kauniita jazzkappaleita Sini Kangasmäen pianonsoiton säestämänä. Yleisö kuunteli haltioituneena esitystä, ja saihan siinä tuntea hienoista ylpeyttäkin siitä, millaisia monilahjakkuuksia viestijäjoukostamme löytyy. Taisipa joku rohkea pari hieman myöhemmin käydä myös pyörähtämässä parketilla pehmeän jazzin soidessa taustalla.

Viestijöiden juhlista kun oli kyse, Twitter kävi kuumana koko illan ja yvivuju-hashtagilla merkittyjä twiittejä sateli aktiivisesti kuvien kera. Imagolaiset olivat hyvin edustettuina myös valkokankaalla pyörivässä kuvashow’ssa, ja juhlakansa naureskeli hilpeästi kuville eri vuosikursseista. Arkistojen kätköistä oli kaivettu esille hauskoja otoksia niin fuksiaisista, vappupiknikeiltä kuin edellisvuosien vuosijuhliltakin. Valokuvaaja ikuisti iloista juhlahumua muistikortilleen minkä ehti, jotta tulevillekin yvisukupolville riittäisi kuvamateriaalia todistusaineistoksi illastamme.

Maukas kolmen ruokalajin juhlaillallinen kiteytyi taivaallisen makuiseen valkosuklaajäädykkeeseen, ja konjakin rohkaisemana pöytäseurue toisensa jälkeen intoutui taittelemaan imagonvihreistä lautasliinoista konjakkikorvat. Snapsilaulu kajahti ilmoille reippaasti kuin sitseillä konsanaan, mutta varsinaisen show’n varasti loppujen lopuksi legendaarisen miesverkoston ja miespuolisten avecien polvillaan naisvieraille kajauttama komea lauluesitys. Viimeistään sen kuultuaan olivat kaikki vakuuttuneita illan ikimuistoisuudesta, ja aivan huomaamatta olikin aika jatkaa Priimuksesta yhteisellä bussikyydillä kohti jatkoja.

Vujuja lämmöllä muistellen,
Loviisa

Kirjoittaja

Loviisa Läärä Loviisa on ensimmäisen vuoden yvi, ehta mansen likka pienellä sveduvivahteella! Vapaa-ajasta suuren osan vie kaikenlainen ulkoilu, tunturien huiputus ja tietysti hauskanpito. Oli tapahtuma mikä hyvänsä niin siihen on osallistuttava.